tiistai 28. syyskuuta 2010

School school school

Hellou. Laiska bloggailija ilmoittautuu... postausten taso saattaa arkipäivinä olla jotain ihan muuta kuin hyvää, johtuen mun ihanan lyhyistä ja suloisista koulupäivistä. Nimim. kuudelta heräsin ja viideltä olin kotona. Tosin eniten syytä niskoilleen saa ruuhka-aika, jolloin on turha kuvitellakaan pääsevänsä koulusta keskustaan ja keskustasta kotiin alle 1,5 tunnissa. Aamuherätykset olen ottanut yllättävän kevyesti vastaan ja positiivista sinänsä, uniongelmista täällä ei voi kärsiä... silmät painuvat kiinni melkeinpä joka ilta kello 21.30-22.00, poikkeuksellisen pirteänä saattaa nukkumaanmeno mennä jopa puoli yhteentoista. Ha.

Anyway, joku joskus ehdotti, että olisi kiva nähdä minkälainen mun koulumatka yleensä on... sitä saa mitä tilaa, aye? Ihan loppuun asti en perjantaina päässyt, sillä kamerasta loppui akku... yllätys. Mutta eiköhän tästä jotain saa irti, ainakin toivoisin niin.

Ensimmäinen etappi on aina jalkapallokentän viereinen pusikko/metsikkö, jonka läpi kuljemme joka aamu. Metsikössä virtaa pienehkö puro, jonka solinaa on unenpöppörössä mukava kuunnella... iltaisin en tosin käytä reittiä, so scary. Sitten vain alikulkusillan alitus (loogista) ja bussipysäkille. Tähän menee noin viisi minuuttia, jos olisi reipas kävelijä, menisi muutama vähemmän. :P



Legendaarinen bussi numero 58, paras yhteys keskustan ja asuinpaikkani välillä, kulkee n. 10 minuutin välein.

Albany Road, pienehkö ostoskatu jonka kautta useimmat bussit yleensä kulkevat.

Tesco, aamupalan ja koko päivän pelastaja. Käyn yleensä tuolta nappaamassa mangoa/luumuja/viikunoita/ananasta/mitä ikinä keksinkään evääksi kouluun. Omnom. Kyseinen kauppa myy muuten RUISLEIPÄÄ, joka pitää kyllä testata joku päivä. Tuskin Reissumiestä voittaa, hahaa.


Seuraavana jotain, joka kuuluu vain mukavaan päivään jota perjantaiksi kutsutaan.

Toi porkkanakakku on muuten äärimmäisen hyvää. (Tosin ei niin taivaallista kuin mamman tekemä. <3) Tämän kaiken jälkeen nappaamme yleensä bussin numero 29B ja hurautamme Llanisheniin, muutaman sadan metrin päähän koulusta. Matkan varrella on eräs paikka jonka haluaisin vielä tarkastaa joku päivä; pieni järvi, jota kansoittaa kymmenet joutsenet ja sorsat. Paikka on kuulemma nimeltään Roath Park. Huu. 

Ja jälleen pitää pyytää anteeksi kuvien laatua. Canon rakkaani, ikävöin sua. Mun blogi ei muutenkaan taida olla kaikkien taiteen sääntöjen mukainen, mutta tärkeintähän on että viesti kulkee... 

... vai mitä? ;)

lauantai 25. syyskuuta 2010

Just can't get enough.


Rakastan tätä kaupunkia.

Tänään tiedossa shoppailua, ruokaa ja leffa. Teen yhden postauksen vielä viikonlopun aikana, sen, jonka piti olla valmiina jo viikon alussa. Forgive me! Mukavaa lauantaita kaikille. :) (Ps. Äiti voita se 7 miljoonaa, kiitos!)

lauantai 18. syyskuuta 2010

Great days, great days

Huuu, paljon ohjelmaa viime päivinä. Eilen olimme koko 6th formin kanssa Cardiffin Millenium Stadiumilla "Skillcymru" nimisessä tapahtumassa. Sitä voisi kai kuvailla Studia-messujen kaltaiseksi, vaikka olikin hieman mielenkiintoisempi ja hauskempi. Ohjelmassa oli mm. seinäkiipeilyä, leivontaa, erilaisia instrumentteja, esityksiä, ruoanlaittoa ja kilpailuja. Mulla ei ole kuvia itse tapahtumasta, mutta alla näette ainakin stadionin ja saatte käsityksen sen suuruudesta!


Kuva poimittu googlesta!


Tänään olimme muiden EF:n vaihto-oppilaiden (jotka asustelevat lähistöllä, esim. Cardiffin muissa osissa ja Bridgendissa) Cardiffin satamassa keilaamassa ja hengailemassa. Päivän päätteeksi kiersimme muutamat kaupat keskustassa. Musta on ihanaa että tällaisia tapaamisia jaksetaan järjestää. Aluevalvojamme on onneksi todella aktiivisesti mukana vaihtovuodessamme ja lupasi järjestää retkiä paikkoihin, joissa haluaisimme käydä. Herttainen rouva muutenkin, eipä voi valittaa. Ja muut vaihto-oppilaat ovat mahtavia tyyppejä, tulleet jo hyvinkin tutuiksi kaikki. Varsin sekalainen ja positiivinen ryhmä!

Keilaamassa. :)


 


Söimme lounasta/päivällistä Cardiffin satamassa. Äärimmäisen tunnelmallista seutua, tykkään. Keskustasta sinne matkustaa bussilla noin kymmenisen minuuttia. Ja kyllä - useimpia meistä alkoi lapsettaa ja kävimme kahden punnan karuselli-ajelulla. :D Fun times!




Ja lopuksi vielä sakalainen tyttönen Margarete, äärimmäisen ihanassa Disney-storessa päivän päätteeksi. :P 
Ja ihana on kyseinen ihminen itsekin!


Nyt pitääpi mennä katsomaan Brittien X-factoria Nicolen ja Cindin kanssa, on muuten hitusen laadukkaampaa kuin rakkaan Suomen äärimmäisen epärakas versio. Hah. Maanantaina tai tiistaina tuleepi ehkä koulumatka-postaus, siitä lisää siis myöhemmin! Kauniita unia!

torstai 16. syyskuuta 2010

Facts.

1. Wales on stereotyypillisesti ajateltuna yksi maailman sateisimmista paikoista, mutta näiden kolmen viikon aikana sadepäiviä on ollut vain muutama.

2. Sateenvarjolla ei tee täällä yhtään mitään, koska sateen aikana tuulee. Kovaa.

3. Cardiff on ostosparatiisi. (Okei - onhan se paratiisi muutenkin.)

4. Mun odotetaan laulavan konsertissa muutaman kuukauden päästä.

5. Mun odotetaan laulavan joulukonsertissa suomalainen joululaulu. Joku ehdotti jo Joulumaata. Over my dead body. :P

6. Mun pitää hankkia kitara!

7. Mun kitaranopettaja on ruotsalainen, Uppsalasta, ja kykenin vielä itseni esittelemään ruotsiksi! Ylpeä.

8. Huomenna menemme katsomaan The Last Exorcismin host-maman kanssa.

9. That been said - mun ei pitäisi katsoa pelottavia leffoja iltaisin, nimim. en tule saamaan tänä yönä unta.

10. Mua oikeastaan väsyttää. Ja paljon.

sunnuntai 12. syyskuuta 2010

The Christening

Tänään oli siis Sophie nimisen neitokaisen ristiäiset. Mulla oli äärimmäisen hauskaa, tapasin Cindin sukulaisia ja ruoka oli hyvää... erityisen maininnan arvoista. ;) Erityisesti ristiäisten pikkuväki oli mitä suloisinta porukkaa!

Kirkko oli mahtava.



Kirkon ulkopuolelta otettuja kuvia. Vasemman puolen kuvassa Jack ja Joseph, Jackin serkku. Josh on ihan kuin Jack minikoossa, suloinen parivaljakko. Toisessa kuvassa J, host-mammani ja minä. ;)


Sitten tärkeimpään osuuteen, itse pikku-prinsessaan! Maailman suloisin neiti, täytyy myöntää. Taustalla näkyy myös muuan pikku-prinssi, jota mä sain sylissäni pidellä... erittäin nauravainen poika. :)


Uskomaton kakku ja ilmapalloja!



Huomenna arki taas koittaa, eli 8 tunnin koulupäivä! Onneksi ei ole täysi päivä, taitaapi löytyä jopa kaksi hyppäriä. Thank God.Tulevalle viikolle ei ole suunnitteilla sen suurempia ohjelmanumeroita, mutta The last Exorcism on pakko käydä host-mamani kanssa katsomassa! Nic ei siihen suostu, liian hermoja raastavaa kuulemma. Pöh ja höh! :P

Lopuksi vielä kuva musta ja Nicolesta! Cheers ja näkemisiin. ;)

lauantai 11. syyskuuta 2010

Baby Sophie

Tästä tulee taas eräs sisällöltään harvinaisen turha ja sitäkin lyhyempi postaus, mutta mitäpä pienistä... tänään ei oikeastaan paljoa tehty, joten kerrottavaa on vähän. Käytiin hieman ostoksilla ja syötiin paljon. Melko perus. :D  Huomenna on host-mamani siskontytön ristiäiset, Sophie-vauva on ehkäpä maailman suloisin ilmestys... toivon että saan huomenna napattua muutamia kuvia ristiäisistä!

Enivei, halusin vain jakaa kuvan ehkä suloisimmasta parista tossuja ikinä... hankin ne tyttöselle. (: Laatu 10+, sorry.

keskiviikko 8. syyskuuta 2010

Llanishen High

Eli kouluesittelyä. Llanishen High Schoolissa, eli koulussa jossa minä tällä hetkellä opiskelen, käy koulua noin 1700 lasta ja nuorta, jotka ovat 11-18 vuotiaita. En edes yritä selittää miten luokkasysteemi toimii, sillä rehellisesti sanottuna I don't have a clue... Itse kuitenkin käyn nyt "6th formia", joka kai vastaan Suomen lukioasteen koulutusta. Salluraisen luokka on 12A. :) Koulu sijaitsee (yllättäen) Llanishenin kaupunginosassa. Kuljemme sinne kahdella julkisella bussilla, matkoihin menee yhteensä n. 40 minuuttia. Aluksi matka tuntui pitkältä, mutta enää se ei häiritse.

Asia joka mua itse opiskelussa hämmästytti, oli se, että brittinuoret paneutuvat tarkemmin 2-4 aineeseen koko vuoden. Useimmilla opiskelijoilla on kolme ainetta luettavana. Neljä ainetta on kuulemma jo todella suuri työtaakka, mikä mua ensin hieman huvitti... eipä huvita enää, täällä tehdään töitä hieman eri tahtiin kuin Suomessa... riippuen opiskelijasta, tietenkin. ;) Mulla on aineina englanti (paneutumista eri sanojen merkityksiin ja käyttöön yms.), sosiologia (yhteiskunta- ja yhteisötiede) ja musiikki. Matematiikasta luovuin sen työmäärän takia. (Rakas kummitätini, sua olisi nyt tarvittu!) Ja niille jotka ajattelevat, että musiikki on läpihuutojuttu... it's not. Itseasiassa se on ehkä haasteellisin näistä kolmesta, koska termit ja muut pitää tosiaan opetella englanniksi, ja oppilaat tekevät täällä todella paljon enemmän töitä musiikin eteen kuin Suomessa. Onneksi vaihtareille annetaan paljon anteeksi kaikkien aineiden kohdalla... ei tästä kai muuten selviäisi.

Perjantaina meillä oli siis tosiaankin tutustumispäivä, jolloin näin kaikki tulevat luokkatoverini ja kiertelimme koulurakennusta... siitä kiertelystä ei tosin ollut mitään hyötyä; eksyn siellä edelleen toodella usein. Koulu on nimittäin äärimmäisen iso ja sokkeloinen. Onneksi koulun henkilökunta ja muut oppilaat ovat brittiläiseen tapaan sen verran ihania, että jaksavat päivä toisensa jälkeen hieman tyhmempääkin vaihtaria opastaa... :P Pelastukseni. Sen eron olen jo nyt huomannut, että täällä oppilaiden ja opettajien suhdetta pidetään paremmin yllä ja yhdessä työskennellään tiiviisti.

Koska koulu on niin iso kuin se on, siellä on vaikka minkälaista tarjontaa aktiviteettien suhteen. Pihalta löytyy koripallokenttä ja jalkapallokenttä, jolla voi pelailla mm. rugbya. Myös sisätenniskentät löytyy! Koulun tarjonnasta löytyy myös mm. maksullisia tanssitunteja, viulutunteja jne. Tooodella laajalla skaalalla. Itse taidan aloittaa kitara- ja laulutunnit, sellainen mahdollisuus kun on. Yllättävät valinnat, tiedän.

Kouluruoan voi ostaa jos haluaa, mutta ruokala on aina niin kiireinen, ettei sinne uskalla astua jalallakaan. Onneksi meillä vanhemmilla oppilailla on käytössämme "Common room", josta löytyy voileipiä, salaatteja, pastaa, patonkeja ja loputtomasti snackeja ja juomia. Maksua vastaan, tietenkin. Common room on muutenkin mukava paikka hengailla, sohvineen ja stereoineen...

Anteeksi tylsähköstä ja kuvattomasta blogitekstistä! Jos on kysymyksiä, saapi esittää... ja kommentoikaa jos unohdin jotain tärkeää. Huomenna saatatte saada kuvia ihanaisen host-siskoni syntymäpäivien vietosta... :) En tosin lupaa. Mwah ja haleja!

(Ps. rahaa saa lähettää.)

sunnuntai 5. syyskuuta 2010

The lovely city

Wiih. Ihmiset olivat jo huolissaan kolmen päivän tauosta, joten pitää heitellä edes jotain kuvia tänne. ;) Funny. Ajattelinpa laitella vähän Cardiffin katukuvaa. Monia on kiinnostanut minkälaisia rakennuksia tästä kaupungista löytyy... Erittäin brittiläisiä, sen voin sanoa. Keskusta on todella kaunista seutua vanhoine kivitaloineen, tykkään ilmapiiristä äärettömästi. Saattaa tulla vähän kattavampaa kuvasatoa myöhemmin, mutta toivottavasti nämä riittävät vähäksi aikaa. :P

Anteeksi heijastukset, osa kuvista on otettu double-deckerin (joita käytetään myös normaalissa reittiliikenteessä) yläkerrasta.
 


Seuraavassa kuvassa näkyy Cardiffin suurimman ostoskadun alku. Tärkeä tieto, erittäin tärkeä!


Ja pienempi ostoskatu, joka on ymmärtääkseni "rakennettu" normaalin asuinalueen päälle. En osaa asiaa loogisemmin selittää...





 Cardiffin päärautatieasema.

Kotikatu. (:

Olen bongannut kaupungista monta uskomattoman koristeellista kirkkoa, niihin haluaisin tutustua tarkemmin. Eli toivottavasti pian saadaan enemmän kuvia niistä rakennuksista. (: Huomenna tai ylihuomenna tulee varmaan juttua koulustani, ensimmäinen kunnollinen koulupäivä edessä... Huu. 

Ps. tee maistuu täällä vieläkin paremmalta kuin kotona. Omnom. Jo toinen kupillinen tänään!


keskiviikko 1. syyskuuta 2010

Jack says hi!

Mun pikkuinen Jack-veli, itse suloisuus. Trying to be the devil, mutta ei selvästikään huijaa ketään... :)

 


Poika hyppäsi eilen trampoliinilta kolmen uimarenkaan päälle uima-altaaseen ja löi päänsä seinään. :x Muita pahuuksia velisein ei olekaan vielä tehnyt, Cindi sanoi että Jack tekee niitä harvoin. HYVÄ NIIN.



Cardiff Castle

Halloo! Eilen teimme Nicolen kanssa päiväretken Cardiffin keskustaan. Kävimme tarkastamassa sen kaikista tärkeimmän, eli Cardiffin linnan! Kyseinen rakennelma sijaitsee AIVAN kaupungin keskustassa, ympärillään kiireisiä ihmisiä ja kaupungin tärkein ostoskatu. (Joka on jo koluttu moneen kertaan... köh...) Linnan historiasta tiedän sen verran, että alunperin se oli roomalaisten leirinä vuodesta 55 alkaen ja vuonna 1091 leirin paikalle alettiin rakentaa linnaa. Paikkaa ympäröi paksu muuri ja niiden sisällä on laaja ruohokenttä, päärakennus, sekä ensimmäisessä kuvassa näkyvä rakennus, jota käytettiin hallitsijoiden turvapaikkana.


 Seuraavassa kuvassa näkyy päärakennus. Sisällä ei saanut kuvata salaman kanssa, joten kuvat ovat mitä ovat...
 
Linnan pihalla pidetään myös pöllöjä ja haukkoja. 



Lopuksi vielä eräs historiallinen hetki; ensimmäiset fish&chipsit Cardiffissa! Ja oli muuten hyvää... ja rasvaista. I'm gonna get so fat. :< Ja yritettiin myös kiusata Cindiä, napattiin feikkitatuoinnit katukojusta... :D Meni melkein läpi. Not.


Tänään olisi tarkoitus mennä leffaan Nicolen kanssa. Cindi ja hänen siskonsa vahtivat omiaan, sekä viereisen talon lapsia, joiden äiti joutui menemään selkänsä vuoksi tänään sairaalaan. :/ Ei mitään vakavampaa, mutta toivottavasti saadaan äityli kotiin pian! Leikimme eilen kaksi tuntia piilosta kotikadulla lasten kanssa, kaikki ovat niin suloisia. Mulla ei ole energiaa kirjoittaa enempää, Jack herätti mut aikaisin aamulla katsomaan TV:tä... :D