Wheyyyyyyyyy.

Ihanaa, perjantai! Ja sosiologian kokeet takana, ohhoh... siinäpä vasta olikin urakka. Onneksi muut tunnit sai tänään skipata kokeen takia, sainpahan ainakin nukkua pitkään. Koe alkoi yhdeltä ja tunninhan se kesti... vaihtarina sain tosin 20% lisäaikaa, mikä nyt ei hirveästi lämmittänyt koska se sattui olemaan vain sen 10 minuuttia. Ha. No kaipa se hieman auttoi. Uskon että arvosana tulee olemaan ihan okei, vaikka olihan se haastava koe. Nappasin kysymyspaperin mukaani, että voin vähän valaista kokeiden laatua;

1. Answer the following questions (materiaalina oli lainaus sosiologisesta tutkimuksesta);
a) With reference to the item and your own knowledge, explain the meaning of the term primary socialisation. (5 pistettä)
b) Using material from the item and your own knowledge, describe and explain how any two agents of socialisation can control behaviour. (10 pistettä)

2.  Families and culture;
a) Outline and explain the reasons why fewer people are choosing to marry in contemporary Britain. (15 pistettä)
b) Asses the view that the nuclear family is functional for society and for individuals. (30 pistettä)

 Eli periaatteessa 60 hyvää pointtia 60 minuutissa. Olen iloinen että sosiologia on myös osaksi pelkkää maalaisjärkeä, mutta kyllähän erilaisten tutkimusten, tilastotietojen ja merkittävien henkilöiden muistaminen tekee hieman tiukkaa. Puhumattakaan järkevästä kokonaisuudesta, se on mulle aina ollut haastavaa myös suomeksi kirjoittaessa, englannista puhumattakaan... oli miten oli, olen harvinaisen tyytyväinen siihen miten koe meni. Tulokset saadaan takaisin varmaankin maaliskuun puolella, koska ne menevät lautakunnan arvioitavaksi. 

Stressi kieltämättä puolittui nyt kun sain kertauksen ja kokeisiin luvun alta. Palaanpa nyt tiistaihin, jolloin vietimme Jackin synttäreitä, herra täytti yhdeksän vuotta!

Ja kävimme päivällisellä Jackin isoäidin, tädin (ja tädin lasten) sekä erään Cindin ystävän kanssa. OMNOM. Kuvassa Jack ja juuri päätään heilauttanut Joshua... Hahaa.

 Ja kuvasato oli melko säälittävä, taas kerran... mä yritän postata jotain järkevääkin lähiaikoina. ;)

Olen viime aikoina huomannut, että pienet asiat parantavat päivää kuin päivää. Melkeinpä koko viikon on satanut vettä, mutta torstai-iltapäivänä aurinko pilkisti muutaman minuutin pilvien takaa ja ihastelin näkyä ikkunasta, samalla kun yritin kuunnella englannin opettajan selitystä...  oli ihanan rauhallinen fiilis. Jaksoin selittää tapahtumasta koko illan muille ihmisille, alkoivat katsomaan jo kieroon. :P

JA sain keskiviikkona mielenkiintoisen ilmoituksen... lähtö kotia olisi kesäkuun 23. päivä, eli juuri ennen juhannusta! Kieltämättä melko pelottava ajatus vielä tässä vaiheessa, aion nauttia jokaisesta hetkestä ja kuukaudesta jotka mulla vielä on. Todellisuushan se kuitenkin iski; melkein puolet jo näistä kymmenestä kuukaudesta mennyt. Käsittämätöntä. Kerrassaan.

Huomenna onkin sitten Jack-herran viralliset synttärijuhlat, uimahalli täynnä 7-10 vuotiaita lapsia... joy. :P Saatan palailla vielä tämän viikonlopun aikana blogittelemaan, katsotaan. Nyt lähden kuitenkin ansaitusti rentoutumaan TV:n eteen, jospa sieltä tulisi vaikkapa jokin elokuva. Mukavaa viikonloppua kaikille!