perjantai 27. elokuuta 2010

The day before

Dindindin, alkaa paniikki iskemään, sellainen yleinen "onkohan mulla kaikki mukana" -paniiikki. Onneksi tähän on totuttu, mulle ei ole koskaan voinut antaa palkintoa järjestelmällisestä pakkaamisesta. Eli toisin sanoen; kuljen taloa ympäri ja heittelen tavaroita laukkuun sitä mukaan kun niitä mun eteeni sattuu. :P Eipä sieltä matkasta mitään ole koskaan jäänyt... vaikka onhan tilanne hieman eri, kun pitäisi pakata melkeinpä vuodeksi. Mutta onneksi aina voi ostaa paikan päältä, se on helpotus.

Ihanainen vaihtarijärjestöni EF on soitellut mulle pitkin kesää, viimeksi tänään. Ko. järjestön työntekijät ovat osoittautuneet varsin ystävällisiksi ja mahtavaksi tueksi! Tänäänkin eräs neiti soitteli vain kyselläkseen minkälaiset fiilikset mulla on ja toivotteli mitä parhainta vaihtovuotta. Mulle on tärkeää että tunnen oloni melko rauhalliseksi lähtiessäni matkaan, ja se, että jo kotimaassa mua on autettu mitä erilaisin tavoin, saa mut luottavaiseksi myös Brittien päässä olevien yhteyshenkilöideni suhteen.

Huomenna olisi sitten THE day... noin 11 aamupäivällä tapaan kuutisentoista muuta vaihto-oppilasta, sekä EF:n yhteyshenkilön. Lento Lontooseen lähtee 12.50. Hui. Kerrassaan hui. Kentälle on ilmeisesti lähdössä mukaan saattue, joka koostuu ihanaisesta ystävästäni, siskostani ja hänen poikaystävästään sekä isukista. Mammura ei saanut töitään vaihdettua pois, joten... täytyypi hyvästellä jo tänään. Rehellisesti sanottuna niin voi olla parastakin. Hieman pelottaa tuo huominen lentokenttäily jo muunkin porukan kanssa... Kaipa siitä selvitään, pakkohan se on.

Lopuksi laittelen vielä muutamia kuvia kotikulmilta, tuleehan näitä maisemia ikävä... ainakin jossain vaiheessa. Kuvat olen ottanut tänä kesänä, kuukauden sisällä kaikki.




 Ja mun vauvat! Joka on jo melko väärä termi, kummatkin pupulit jo reippaasti eläkeiässä. Toivonpa siis, että rakkaat suloisuudet jaksavat supermummoina olla mua odottamassa, kun palaan takaisin! (Omnom, omena maistui ja linssilude iski taasen.)




Ja nyt hyvästelemään ihmisiä... se on tosin kielletty sana. "Nähdään" ja "näkemisiin" ovat kuulemma sallittuja. ;)

4 kommenttia:

  1. Mitäs sä tuot mulle tuliaisina?
    *vitsi vitsi*

    VastaaPoista
  2. Hahaa! Kelpaisiko jokin brittiläinen erikoisuus...? Papuja, kenties? :P

    VastaaPoista
  3. Mua jännittäisi eniten tuollainen jäähyväiskompanja lentokentällä. Se tietäisi välitöntä parkumista... eli yrittäisin itse livahtaa maasta mahdollisimman huomaamatta. Joten onnea vaan huomiseen! :D

    PS. Kuvat ovat hienoja ja etenkin sadepilvet ensimmäisessä. :)

    VastaaPoista
  4. I know right, mutta eiköhän me selvitä. Mä en ole itkenyt vielä kertaakaan, onneksi. Livahtaminen on äärimmäisen vaikeaa. :D Kiitos kuitenkin. :)

    Ja kiitos myös kehuista, noi on munkin suosikkeja. :)

    VastaaPoista